Liike

Liike on äidinkieleni kauneimpia sanoja. Kun lausun sen ääneen, pehmeät ja soljuvat l- ja k-kirjaimet ja rauhallisesti venyvä kaksoisvokaali muodostavat lempeän soinnin. Ajatuksissani liike kuuluu suurempaan sanojen perheeseen, jonka muita jäseniä ovat muun muassa virtaus, matka ja värähtely. Jokainen perheenjäsen kuvastaa omanlaistaan etenemisen tapaa, omanlaistaan tapaa kulkea ja elää. Liikkeen paras ystävä on energia. Ollakseen olemassa liike vaatii energiaa, toisaalta liikkeellä voidaan tuottaa energiaa. Puhtaimmillaan liike ja energia ovat yksi ja sama ja muodostavat suuren maailmaa pyörittävän voiman.

Liikkeen merkitystä vahvistavat sanan johdannaiset liikutus ja liikunta, kaksi näennäisesti hyvin erilaista, kuitenkin liikkeen yhteen sitomaa toimintaa. Liikutus on emotionaalinen reaktio, sielun voimallista liikettä, joka synnyttää minussa kyyneleet, naururypyt ja nautinnolliset, unelmientäyttämät huokaisut. Liikunta puolestaan on fyysisen kehoni liikettä, jalkapohjan painumista maahan milloin juosten, milloin hyppien tai kävellen. Liikunta on kehon laittamista uusiin asentoihin, tasapainoilua, venymistä ja voimailua. Liike on lopulta voima, joka yhdistää sieluni näkyvään ruumiiseeni, jotain hieman käsittämätöntä ja valtavan ihanaa, joka tekee minusta yhden.

Liike on yhtä kuin muutos. Muutos puolestaan on välttämättömyys, kauneuden ja tyytyväisyyden lähde. Rehellisesti sanottuna, kammoksun paikoilleni jumittumista. Minulla on kyltymätön jano nähdä, kokea ja tuntea koko kirjolla, joka maailmankaikkeudella on tarjota. Ajattelen käyneeni läpi jo useita muutoksia ja tunnen tälläkin hetkellä olevani keskellä transformaatiota. Jokin minussa liikkuu ja tekee levottomaksi, en vain ole vielä keksinyt mihin suuntaan se minua tänä toukokuisena päivänä kuljettaa. Muutoksessa, siis liikkeen ja energian täydellisessä symbioosissa, toteutuvat sekä liikutus että liikunta. Jokin – universumi, energia, Jumala, Jumalatar, luonnonvoimat, sielu, aivojeni biokemia – saa minut liikuttumaan, tuntemaan valtavalla voimakkuudella. Emotionaalinen lataus puolestaan saa aikaan konkreettisen liikkeen. Se saa minut kirjoittamaan, siis pomputtamaan sormiani näppäimistöllä, pyöräilemään työhaastatteluihin, harjoittelemaan uusia jooga-asanoita ja juoksemaan lujempaa. Kaikki se on liikuntaa, kehoni liikettä oikeaan, liikutuksen määräämään rytmiin.

En usko, että olisin onnellinen paikallani. En myöskään usko, että missään vaiheessa elämääni olen uinut niin monessa muutoksen virrassa, että olisin vihdoin päässyt sellaiselle rannalle, josta en tahdo pois. Tietenkin kaikki mitä koen, jättää jäljen. Kannan aina mukanani näkemääni ja tuntemaani, ainakin niissä määrin, mitä koen tarpeelliseksi. Ajattelen tietojeni ja kykyjeni – oikeastaan minuuteni kokonaan – olevan kumuloituva ja kasvava vara, jota voin koko elämäni ajan hoitaa, vaalia ja kehittää. Minä muutun jatkuvasti ja se on rikkaus, sillä tiedän liikkuvani oikeaan suuntaan.

Vielä lopuksi haluan palata siihen, miltä sana liike kuulostaa ja tuntuu suussa. Kokeile, sano se hiljaa tai hiukan kovempaan ääneen. Älä pidä kiireettä vaan maistele: llliiiike. Tunnetko? Pehmeä ja liplattava, rauhassa soljuva. Juuri sellainen, kuin liikkeen ja muutoksen tuleekin olla: sinusta lähtevä, sinun kuuloisesi.

18406064_10211430205982179_1218059695_o18427064_10211430205942178_112848391_o

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s